home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Change 2 / Change - Issue 2 (1994-07-02)(Seventh Sign).adf / txt / Mustat aukot avaruudessa < prev    next >
Encoding:
Text File  |  1991-07-11  |  16.9 KB  |  317 lines
  1. MUSTAT AUKOT AVARUUDESSA
  2.  
  3.   Mustissa  aukoissa  on  paljon  enemm{n  kuin  voi  silmill{  n{hd{.
  4. Tosiasiassa  silm{si  eiv{t  koskaan  n{e  mustaa  aukkoa avaruudessa,
  5. vaikka  k{ytt{isit  apuna  kaikkein  kehittyneint{  teleskooppia.  Syy
  6. siihen  on  se  ett{ mustan aukon materia on niin tiivist{ ja sill{ on
  7. niin valtava painovoima ett{ se est{{ jopa valoa pakenemasta.
  8.  
  9.      Kuten    muukin    elektromagneettinen    s{teily   (radioaallot,
  10. infrapunas{teet,      ultraviolettis{teily,      r|ntgens{teet      ja
  11. gammas{teily),   valo  on  Maailmankaikkeuden  nopein  matkustaja.  Se
  12. liikkuu  l{hes  300  000 kilometri{ sekunnissa. Sellaisella nopeudella
  13. voisit  kiert{{  Maapallon  seitsem{n  kertaa  jokaisen syd{menly|nnin
  14. v{liss{.
  15.  
  16.    Jos  valo  ei  voi paeta mustasta aukosta, siit{ seuraa ett{ mik{{n
  17. muukaan  ei  voi. Sent{hden ei ole mit{{n suoraa keinoa huomata mustaa
  18. aukkoa.
  19.  
  20.      Tosiasiassa    t{rkein    todistusaineisto    mustien    aukkojen
  21. olemassaolosta  ei  tulekaan  havainnoista  vaan  Einsteinin  Yleiseen
  22. Suhteellisuusteoriaan     perustuvien     monimutkaisten    yht{l|iden
  23. ratkaisuista.   Muiden   asioiden  ohessa  laskelmat  osoittavat  ett{
  24. mustia  aukkoja  saattaa  esiinty{  eri  kokoisina  ja  ne voivat olla
  25. runsaampia kuin useimmat meist{ k{sitt{v{t.
  26.  
  27. PIENET MUSTAT AUKOT
  28.  
  29.    Jotkut  mustat  aukot  ovat  teoreettisesti l{hes yht{ vanhoja kuin
  30. Suuri      Pamaus,     joka     on     hypoteettisesti     synnytt{nyt
  31. Maailmankaikkeutemme  10-20  miljardia vuotta sitten. T{ss{ syntyv{ss{
  32. Maailmankaikkeudessa  olleen  tiiviin  kuuman materian joidenkin osien
  33. pikaisen  alkulaajentumisen  on  sanottu puristaneen v{hemm{n nopeasti
  34. liikkuvia   osia   niin   paljon   ett{   j{lkimm{iset   ovat  tulleet
  35. ylitiiviiksi   ja  romahtaneet  edelleen  muodostaen  mustia  aukkoja.
  36. N{in  muodostuneiden  aukkojen  joukossa  saattaa olla mikroskooppisen
  37. pieni{ mustia aukkoja.
  38.  
  39.    Pieni  musta aukko saattaa olla yht{ pieni kuin atomin osanen mutta
  40. sis{lt{{   yht{   paljon   massaa  kuin  Mount  Everest.  [l{  koskaan
  41. aliarvioi  pienen  mustan  aukon  voimaa. Jos joku tapahtuma saisi sen
  42. vapautumaan,   se   olisi   kuin  miljoonat  vetypommit  r{j{ht{isiv{t
  43. samanaikaisesti.
  44.  
  45. KUINKA T[HDET KUOLEVAT
  46.  
  47.    Kaikkein  laajinta  tukea  on annettu teorialle ett{ musta aukko on
  48. j{ttil{ist{hden   kuoleman   luonnollinen  lopputuote.  T{m{n  teorian
  49. mukaan  Aurinkomme  kaltaiset  ja  muunlaisetkin  t{hdet  joita n{emme
  50. taivaalla  el{v{t  niin  pitk{{n  kuin  sen  ytimess{  ydinreaktioista
  51. syntyv{   l{mp|energia   ja   s{teily   tarjoaa   riitt{v{n   ulosp{in
  52. suuntautuvan   paineen   ehk{isem{{n   t{hden   oman  valtavan  massan
  53. aiheuttamaa painovoimaa.
  54.  
  55.    Kun  t{hti  kuluttaa  loppuun  ydinpolttoaineensa,  se  sortuu oman
  56. painovoimansa    alle   ja   kirjaimellisesti   romahtaa   sis{{np{in.
  57. Kvanttimekaniikasta  ja  Einsteinin  Yleisest{  Suhteellisuusteoriasta
  58. johdettujen  yht{l|iden  mukaan  t{hden  j{ljell{  oleva  massa m{{r{{
  59. tuleeko siit{ valkoinen k{{pi|, neutronit{hti vai musta aukko.
  60.  
  61. VALKOISET K[[PI\T
  62.  
  63.    T{hti{  mitataan  tavallisesti  vertaamalla niit{ meid{n Aurinkomme
  64. massaan.  T{hti  jonka  j{ljell{  oleva massa on suunnilleen sama kuin
  65. Aurinkomme,    tiivistyy    osapuilleen    Maan   kokoiseksi.   T{hden
  66. kutistuminen  pys{htyy  toisiaan  vasten  puristuvien  elektronien  ja
  67. niiden    atomiytimien    yhteiseen    vastukseen.    Materia    t{ss{
  68. romahtaneessa  t{hdess{  on niin tiukasti pakkautunut ett{ sokeripalan
  69. kokoinen  kappale  painaisi  tuhansia  kiloja.  Painovoimakutistuminen
  70. saattaisi   my|s  tehd{  t{hden  valkohehkuiseksi.  Sit{  kutsutaankin
  71. sopivasti  valkoiseksi k{{pi|ksi.
  72.  
  73.   Astronomit   ovat   huomanneet   valkoisia   k{{pi|it{  avaruudessa.
  74. Ensimm{inen   l|yt|   oli   planeetan   kokoinen   kohde  joka  n{ytti
  75. vaikuttavan    suhteettoman   vahvalla   painovoimalla   taivaalliseen
  76. kumppaniinsa,  niin  kutsuttu  koirat{hti  Sirius,  jolla on noin 2.28
  77. kertaa  meid{n  Aurinkomme  massa.  K{vi  ilmi  ett{  t{m{n  planeetan
  78. kokoisen  kohteen  olisi  pit{nyt  olla  suunnilleen  yht{ massiivinen
  79. kuin  Aurinkomme  vaikuttaakseen Siriukseen niin kuin se teki. Lis{ksi
  80. spektrianalyysi  osoitti ett{ t{hden v{ri oli valkoinen.
  81.  
  82.    N{ihin  ja  muihin  tutkimuksiin  pohjautuen astronomit p{{tteliv{t
  83. ett{  he  olivat  l|yt{neet  valkoisen k{{pi|n. Kesti kuitenkin useita
  84. vuosia  vuoden  1914  l|yd|n  j{lkeen  ennen kuin useimmat tiedemiehet
  85. hyv{ksyiv{t  tosiasian  ett{ tuhansia kertoja tihe{mpi kohde kuin mik{
  86. oli mahdollista Maapallolla saattoi olla olemassa.
  87.  
  88. NEUTRONIT[HDET JA SUPERNOVAT
  89.  
  90.    J{ttil{ist{hdet  menett{v{t  tavallisesti suurimman osan massastaan
  91. normaalin  el{m{ns{  aikana. Jos sellainen t{hti s{ilytt{{ yh{ 1.5 - 3
  92. aurinkomassaa  kulutettuaan  loppuun  ydinpolttoaineensa,  se  saattaa
  93. romahtaa  jopa  viel{ valtavampaan tiheyteen ja pienemp{{n kokoon kuin
  94. valkoinen  k{{pi|.  Syy  on se ett{ on olemassa tietty raja johon asti
  95. elektronit voivat vastustaa puristusta atomiydinten l{heisyydess{.
  96.  
  97.    T{ss{  tapauksessa  tuo raja rikkoutuu. Elektronit kirjaimellisesti
  98. ajautuvat    atomiytimiin    yhdistyen    protoneihin   muodostaakseen
  99. neutroneja  ja  muuttaen  siten  ytimet neutroneiksi. Tuloksena olevaa
  100. kohdetta  kutsutaan  osuvasti  neutronit{hdeksi.  Se saattaa olla vain
  101. muutamia  kilometrej{  halkaisijaltaan.  Sokeripalan  kokoinen kappale
  102. t{t{ t{hte{ voisi painaa noin puoli triljoonaa kiloa.
  103.  
  104.     Toisinaan  kun  elektronit  ajautuvat  protoneihin  atomiytimiss{,
  105. neutriinoja  r{j{ht{{  ulosp{in niin voimallisesti ett{ ne r{j{ytt{v{t
  106. t{hden  ulomman  kerroksen  pois.  T{m{  saa  aikaan  supernovan  joka
  107. saattaa   tilap{isesti   himment{{   loistollaan  kaikki  muut  t{hdet
  108. galaksissa.
  109.  
  110.    Kaikkein  huomattavin  kohde jonka uskotaan olevan neutronit{hti on
  111. Kravun  T{htisumu,  j{{nn|s  supernovasta  jonka  havaitsivat ja josta
  112. kertoivat  kiinalaiset  astronomit  vuonna  1504.  T{htisumussa  oleva
  113. t{hdenkaltainen  kohde  vilkuttaa tai sykkii noin 30 kertaa sekunnissa
  114. n{kyv{{   valoa,   radioaaltoja   sek{   r|ntgen-   ja   gammas{teit{.
  115. Radiopulssien  uskotaan  olevan  tuloksena  py|riv{ll{ t{hdell{ olevan
  116. pisteen  ja  t{hden  magneettikent{n v{lisest{ vuorovaikutuksesta. Kun
  117. t{hti  py|rii,  t{m{  piste  on  teoreettisesti vuoroin Maata kohti ja
  118. vuoroin  poisp{in  Maasta.  Pulssien  v{lisen  ajan  merkitsem{  suuri
  119. py|rimisnopeus   osoittaa,  ettei  t{hti  ole  enemp{{  kuin  muutaman
  120. kilometrin    halkaisijaltaan,   koska   jos  se  olisi  suurempi,  se
  121. repeytyisi osiin keskipakoisvoimien vaikutuksesta.
  122.  
  123. PULSARIT
  124.  
  125.    Radioteleskoopit ovat havainneet suuren m{{r{n muita kohteita jotka
  126. l{hett{v{t   tasaisen   taajuisia   radiosignaaleja.   Ne  on  nimetty
  127. pulsareiksi.   Kuten   Kravun  T{htisumussa  oleva  kohteen, niidenkin
  128. oletetaan olevan py|rivi{ neutronit{hti{.
  129.  
  130.     N{ist{   pulsareista   vain   Vela-pulsari  --  joka  saa  nimens{
  131. sijainnistaan  Velan  (Purjeet)  t{htikuviossa  --  sykkii lyhyemm{ll{
  132. aallonpituudella  kuin  radio.  Kuten  Krapu-pulsari,  Vela-pulsarikin
  133. sykkii   n{kyv{ll{   ja  gammas{teilyn  aallonpituuksilla.  Kuitenkin,
  134. toisin  kuin  Krapu-pulsari,  se  ei  ole  r|ntgens{depulsari.  N{iden
  135. erojen  muodostaman  mysteerin  ohella tiedemiehet pohtivat my|s syit{
  136. gamma-,   r|ntgen-  ja  n{kyv{n  valon  taajuisiin  pulsseihin.  Kuten
  137. aiemmin huomattiin, he ovat yht{ mielt{ radiopulssien alkuper{st{.
  138.  
  139. MUSTAT AUKOT
  140.  
  141.     Kun  t{hdell{  on  kolme  auringon  massaa  tai  enemm{n  j{ljell{
  142. kulutettuaan loppuun ydinpolttoaineensa, siit{ voi tulla musta aukko.
  143.  
  144.    Kuten  valkoisella  k{{pi|ll{  ja  neutronit{hdell{,  t{m{n  t{hden
  145. tiheys  ja  painovoima  kasvavat  kutistumisen  yhteydess{.  Sent{hden
  146. t{hden   pakonopeus  (nopeus  joka  tarvitaan  t{hdelt{  pakenemiseen)
  147. kasvaa.  Kun  t{hti  on  kutistunut  Schwarzschildin s{teelle, joka on
  148. nimetty   sen   miehen   mukaan   joka  ensimm{isen{  laski  sen,  sen
  149. pakonopeus  saattaisi  olla  melkein  300  000  kilometri{ sekunnissa,
  150. mik{  on  sama  kuin  valon  nopeus.  Sent{hden  valo ei voisi koskaan
  151. l{hte{ t{hdelt{.
  152.  
  153.     J{ttil{ist{hden   kutistuminen   Schwarzshildin  s{teelle  edustaa
  154. uskomatonta  massan  pakkautumista  ja koon pienenemist{. Matemaatikot
  155. ovat   esimerkiksi   laskeneet   ett{  10  auringon  massaisen  t{hden
  156. kulutettua  loppuun  ydinpolttoaineensa  sen  Schwarzshildin  s{de  on
  157. noin 30 kilometri{.
  158. ----------------------------------------------------------------------
  159. Yleisen   Suhteellisuusteorian   Lain  mukaan  avaruus  ja  aika  ovat
  160. painovoiman  v{{rist{mi{ tai k{yrist{mi{. Aika teoreettisesti OSOITTAA
  161. MUSTAAN  AUKKOON  KAIKISTA  SUUNNISTA.  L{hte{kseen  mustasta  aukosta
  162. kohteen,  jopa  valon  pit{isi  menn{  taaksep{in  ajassa.  Joten mik{
  163. tahansa      joka      putoaisi      mustaan     aukkoon,     katoaisi
  164. Maailmankaikkeudestamme.
  165. ----------------------------------------------------------------------
  166. Schwarzshildin  s{teest{  tulee  mustan  aukon  "tapahtumahorisontti",
  167. aukon  raja  jolta  ei   ole   paluuta.   Mik{  tahansa  joka  ylitt{{
  168. tapahtumahorisontin   ei   koskaan   voi   l{hte{   mustasta  aukosta.
  169. Tapahtumahorisontin  sis{puolella  t{hti  jatkaa kutistumistaan kunnes
  170. se  saavuttaa  avaruus-aika  -singulariteetin,  jota  moderni tiede ei
  171. helposti  pysty  m{{rittelem{{n. Se saattaisi olla {{rett|m{n tiheyden
  172. tila jossa materia menett{{ kaikki tutut ominaisuutensa.
  173.  
  174.    Teoreettisesti t{hdelt{ saattaa kulua alle sekunti mustaksi aukoksi
  175. romahtamiseen.   Suhteellisuuden   vaikutuksesta  me  emme  kuitenkaan
  176. pystyisi  koskaan  n{kem{{n  sellaista  tapahtumaa.  T{m{ johtuu siit{
  177. ett{,    kuten    osoitettiin   vertaamalla   avaruusaluksen   kelloja
  178. Maanpinnalla  oleviin  kelloihin,  painovoima  voi hidastaa, ehk{ jopa
  179. pys{ytt{{,  ajan.  Romahtavan  t{hden painovoima hidastaisi aikaa niin
  180. paljon  ett{  n{kisimme  t{hden  romahtavan  katsoimmepa  miten  kauan
  181. tahansa.
  182.  
  183.    Heti  kun  musta  aukko on muodostunut, se survoo singulariteettiin
  184. mink{  tahansa  joka  ylitt{{ sen tapahtumahorisontin. Kun musta aukko
  185. nielee    materiaa,    sen    tapahtumahorisontti    laajenee.    T{t{
  186. laajentumista   rajoittaa   vain   materian   saatavuus.  Uskomattoman
  187. valtavat  mustat  aukot  jotka  pit{v{t  luonaan miljardien aurinkojen
  188. massojen murskattuja j{{nn|ksi{ ovat teoreettisesti mahdollisia.
  189.  
  190.     Todisteet   sellaisten   ylitiheiden   t{htien   kuin   valkoisten
  191. k{{pi|iden  ja  neutronit{htien  olemassaolosta ovat tukeneet ajatusta
  192. ett{   mustia   aukkoja,   jotka  edustavat  sit{  mik{  saattaa  olla
  193. {{rimm{inen  tiheys,  t{ytyy  my|s  olla  olemassa. Mahdollisia mustia
  194. aukkoja,  t{hti{  joilla on kolme kertaa Aurinkomme massa tai enemm{n,
  195. on taivas t{ynn{. Mutta kuinka astronomit voivat huomata mustan aukon?
  196.  
  197. KUINKA MUSTAT AUKOT VOIDAAN EP[SUORASTI HAVAITA
  198.  
  199.    Tiedemiehet  l|ysiv{t  ep{suorat  keinot sen tekemiseen. Menetelm{t
  200. koskevat   mustia   aukkoja   jotka   ovat   kaksoist{htij{rjestelmien
  201. j{seni{.    Kaksoist{htij{rjestelm{    koostuu   kahdesta   verrattain
  202. l{hekk{isest{  toisiaan  kiert{v{st{ t{hdest{. Toisin kuin Aurinkomme,
  203. useimmat t{hdet esiintyv{t pareittain.
  204.  
  205.    Jos  toinen  kaksoisj{rjestelm{n  t{hdist{  olisi  tullut  mustaksi
  206. aukoksi,  aukko  ilmaisisi  olemassaolonsa,  vaikkakin  n{kym{tt|m{n{,
  207. painovoimavaikutuksillaan  toiseen  t{hteen. N{m{ vaikutukset olisivat
  208. sopusoinnussa  Newtonin  Lain  kanssa:  Kahden  kappaleen  keskin{inen
  209. vetovoima on suoraan verrannollinen niiden v{lisen et{isyyden neli||n.
  210. Syy  on  se  ett{  tapahtumahorisonttinsa  ulkopuolella  mustan  aukon
  211. painovoima on sama kuin muiden kohteiden.
  212.  
  213.    Tiedemiehet  ovat  my|s  ratkaisseet  ett{  oleellinen  osa  mustaa
  214. aukkoa    kiert{v{n    materian    energiasta    muuntuu   t|rm{ysten,
  215. pakkautumisen  ja  kuumenemisen vuoksi r|ntgen- ja gammas{teiksi jotka
  216. n{kyv{t  tiettyin{  spektrin  ominaispiirtein{.  S{teily  on  per{isin
  217. materiaalista  kun  se  tempautuu  aukon tapahtumahorisontin yli, jota
  218. sen s{teily ei voi paeta.
  219.  
  220. MADONREI[T
  221.  
  222.    Jotkut  tiedemiehet spekuloivat ett{ mustaan aukkoon menev{ materia
  223. saattaa   selviyty{.   Erikoisissa   olosuhteissa  se  saattaa  joutua
  224. k{yt{viin   joita   kutsutaan   "madonrei'iksi"   sukeltaakseen  esiin
  225. toisessa   ajassa  tai  toisessa  maailmankaikkeudessa.  Mustat  aukot
  226. temppuilevat teorian mukaan tilan ja ajan kanssa.
  227.  
  228. NASAN OBSERVATORION HAVAINNOT
  229.  
  230.     Musta   aukko  -kandidaatteja  --  ilmi|in{  n{kyvi{  musta  aukko
  231. -efektej{  --  on  l|ydetty ja tutkittu sellaisten NASAn satelliittien
  232. kautta  kuin  Small  Astronomy  Satellites  (SAS)  ja paljon suuremmat
  233. Orbiting   Astronomical   Observatories   (OAO)   sek{   High   Energy
  234. Astronomical  Observatories  (HEAO).  Lupaavin  kandidaatti  on Cygnus
  235. X-1,  n{kym{t|n  kohde  Cygnuksen, Joutsenen t{htikuviossa. Cygnus X-1
  236. tarkoittaa    ett{    se    on    ensimm{inen   Cygnuksesta   l|ydetty
  237. r|ntgens{teilyl{hde.    N{kym{tt|m{st{   kohteesta  per{isin  olevilla
  238. r|ntgens{teill{  on  samanlaisia  ominaispiirteit{  kuin on ennustettu
  239. tulevan  materiasta  kun  se  putoaa  mustaa  aukkoa kohti. Materiaali
  240. tempautuu  ilmeisesti  aukon  kaksoisseuralaisesta,  suuresta, noin 30
  241. auringon  massaisesta  t{hdest{.  Mustan  aukon painovoimavaikutuksiin
  242. n{kyv{{n  t{hteen  perustuen  aukon  massan  on  arvioitu  olevan noin
  243. kuusi  kertaa  Aurinkomme  massa.  Aikanaan  j{ttim{inen  n{kyv{ t{hti
  244. voisi   my|s   romahtaa  neutronit{hdeksi  tai  mustaksi  aukoksi  tai
  245. tempautua  pala  palalta  olemassaolevaan  mustaan  aukkoon laajentaen
  246. merkitt{v{sti aukon tapahtumahorisonttia.
  247.  
  248. MUSTAT AUKOT JA GALAKSIT
  249.  
  250.    On  teoretisoitu  ett{  liikkuvat  mustat  aukot,  jotka sis{lt{v{t
  251. miljoonien  tai  miljardien  kuolleiden  t{htien j{{nn|kset, saattavat
  252. sijaita   Linnunratamme  kaltaisten  galaksien  keskustoissa  ja  ett{
  253. valtavat  py|riv{t  mustat aukot voivat olla kvasaarien ja aktiivisten
  254. galaksien   voimanl{htein{.  Kvasaarien  uskotaan  olevan  varhaisessa
  255. v{kivaltaisessa    kehitysvaiheessa    olevia   galakseja   kun   taas
  256. aktiiviset  galaksit  on  pantu merkille niiden tuottamien tavattomien
  257. energioiden vuoksi, jotka ovat enimm{kseen per{isin niiden ytimist{.
  258.  
  259.    Er{{n  Yleisen  Suhteellisuusteorian  osan  mukaan,  jota kutsutaan
  260. Penrosen  Prosessiksi,  suurin  osa  mustia  aukkoja  kohti putoavasta
  261. materiasta  kuluu  samalla  kun j{ljelle j{{nyt osa sinkoutuu ulosp{in
  262. suuremmalla  energialla  kuin alkuper{inen putoava oli. Energiaa antaa
  263. aukon    uskomattoman   nopea   py|riminen.   Hiljaisten   tavallisten
  264. galaksien  kuten  Linnunratamme  sanotaan  olevan sellaisia vain siksi
  265. ettei  niiden  keskustoissa  olevilla  mustilla aukoilla ole l{hell{{n
  266. materiaalia jota sy|d{.
  267.  
  268.     T{m{   tilanne  voisi  muuttua  jonkun  t{htiparven  mahdollisesti
  269. hajaantuessa  aukon  l{hettyvill{  l{hett{en t{hti{ luisumaan aukkoon.
  270. Sellainen   tapahtuma   voisi   saada  galaksimme  ytimen  r{j{ht{m{{n
  271. toimintaan,  vapauttaen  runsain  m{{rin voimakasta gammas{teily{ joka
  272. viskautuisi  galaksimme  poikki  kuin  kuoleman  s{de,  tuhoten el{m{n
  273. Maapallolla ja kaikkialla muualla miss{ sit{ ehk{ oli esiintynyt.
  274.  
  275. MUSTAT AUKOT JA GALAKSIPARVET
  276.  
  277.    Jotkut  astronomit  uskovat  ett{ j{ttil{ism{isten mustien aukkojen
  278. vetovoimakent{t  saattavat  pit{{  yhdess{  valtavia galaktisia parvia
  279. kuten  Virgo-parvea  joka  koostuu  noin  2500  galaksista.  T{llaiset
  280. parvet  muodostuivat  Suuren  Pamauksen j{lkeen noin 10 - 20 miljardia
  281. vuotta   sitten.   Miksi   ne   eiv{t   levinneet   satunnaisesti  kun
  282. Maailmankaikkeus    laajeni,    sit{    ei   ole   ymm{rretty,   koska
  283. havaittavissa  on  vain  murto-osa massasta joka tarvitaan pit{m{{n ne
  284. yhdess{.   NASAn   Hubble   -Avaruuskaukoputki  ja  AXAF  -Teleskooppi
  285. tulevat  tarjoamaan  monin  verroin  enemm{n tietoa kuin maanp{{lliset
  286. observatoriot   varusteineen  ja  vaikuttavat osaltaan t{m{n ja muiden
  287. Maailmankaikkeutemme salaisuuksien ratkaisemisessa.
  288.  
  289. MUSTAT AUKOT JA MAAILMANKAIKKEUTEMME
  290.  
  291.    Maailmankaikkeutemme  on  teorian  mukaan  alkanut pamauksessa joka
  292. l{hetti   sen  palaset  ulosp{in  kaikkiin  suuntiin.  T{h{n  menness{
  293. astronomit  eiv{t  ole  l|yt{neet  tarpeeksi  massaa  kumoamaan  t{m{n
  294. laajentumisen.   J{ljelle   on  j{{nyt  kuitenkin  mahdollisuus,  ett{
  295. puuttuva   massa   saattaa  olla  suljettuna  huomaamattomiin  mustiin
  296. aukkoihin jotka ovat yleisempi{ kuin kukaan tajuaa.
  297.  
  298.      Jos    on    olemassa    tarpeeksi   mustia   aukkoja   kumoamaan
  299. maailmankaikkeuden   laajenemisen,   mit{   sitten?  Tulevatko  kaikki
  300. t{hdet,  galaksit  ja  muu  materia  maailmankaikkeudessa  luhistumaan
  301. sis{{np{in  kuin  t{hti joka on kuluttanut loppuun ydinpolttoaineensa?
  302. Syntyyk|  yksi  laaja  musta  aukko,  jonka  sis{ll{  maailmankaikkeus
  303. kutistuu {{rimm{iseksi singulariteetiksi?
  304.  
  305.    Laskemalla  taaksep{in  yli  10  miljardia vuotta jotkut kosmologit
  306. j{ljitt{v{t   nykyisen  maailmankaikkeutemme  singulariteetiksi.  Onko
  307. singulariteetti  sek{  maailmankaikkeutemme  alussa ett{ lopussa? Onko
  308. maailmankaikkeutemme vain kehitysvaihe singulariteettien v{lill{?
  309.  
  310.   N{m{   kysymykset   voivat   olla  teoreettisempia  kuin  k{sit{mme.
  311. Tiedemiehet  sanovat,  ett{ jos itse maailmankaikkeus on suljettu eik{
  312. mik{{n voi paeta siit{, saatamme jo olla mustassa aukossa.
  313.  
  314.  
  315.                                              (NASA)
  316.                                              Suomennos: Jarmo J{rvinen
  317.